Netti yhdistää nuoria ympäri maailmaa toimien merkittävänä kohtaamispaikkana. Sosiaalisen median eri alustoilla, kuten Instagramissa, TikTokissa ja Youtubessa, toimii kirjayhteisöjä, joissa nuoret voivat jakaa kirjasuosituksia, keskustella sekä pitää vaikkapa julkista lukupäiväkirjaa. Näistä yhteisöistä käytetään myös lempinimiä “Bookstagram”, “BookTok” ja “BookTube”. Vuoden alussa etsiessäni kirjasuosituksia satuin törmäämään Instagramissa näihin ryhmiin, joista olen saanut elämäni parhaat kirjasuositukset – sekä erinomaista lukuseuraa.
Näiden alustojen kirjayhteisöihin voi katsoa kuuluvansa riippumatta siitä, onko itse tuottamassa sisältöä vai vaikkapa vain etsimässä lukusuosituksia. Yhteisöjen rajoja ei ole tarkasti määritelty, joten kuka tahansa voi katsoa kuuluvansa näihin epävirallisiin yhteisöihin. Ne ovat jakautuneet mielenkiinnon kohteiden mukaan pienimmiksi ryhmiksi, esimerkiksi lempikirjojen, -genrejen ja -kirjailijoiden ympärille. Näissä ryhmissä nuoret keskustelevat aktiivisesti ja löytävät esimerkiksi uusia lempikirjailijoita saadessaan vinkkejä henkilöiltä, joiden kanssa he jakavat samankaltaisen kirjamaun.
Nämä yhteisöt luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on nuorille erityisen tärkeää. Oikean seuran löytäminen voi joillekin olla ratkaiseva tekijä lukuharrastuksen ylläpitämisessä. Yhteisöllisyyttä vahvistavat esimerkiksi kirjoihin ja kirjailijoihin liittyvät meemit, jotka voidaan katsoa suuriksi sisäpiirivitseiksi. Monet myös tuottavat erilaista kirjoihin liittyvää sisältöä, kuten “fanfictionia” ja “fanartia”. Julkaisujen alla käydään usein aktiivista keskustelua: jaetaan mielipiteitä, löydetään kanssaihmisiä sekä vaihdetaan tuntemattomien ihmisten kanssa kirjasuosituksia.
Koska sosiaalinen media on nykyään hyvin keskeinen osa nuorten elämää, sitä tulisi myös hyödyntää nuorten lukemisen edistämisessä. Roy Kokkosen kirjoittama uutinen “Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu” (Maailma.net 18.12.2019) käsittelee nuorten lukutaidon heikkenemistä ja tyttöjen sekä poikien taitojen välistä kasvavaa eroa. Kokkonen toteaa ongelman näin: “Nyt tilanne on usein se, että nuoret ovat netissä ja kirjat kirjastossa.” Sen sijaan, että tähän suhtaudutaan ongelmana, se voitaisiin kääntää ratkaisuksi. Lukemisen esilletuominen sosiaalisessa mediassa on tärkeää, sillä se on yksi helpoimmista tavoista tavoittaa nuoria. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että nuorille esitellään näitä yhteisöjä ja mahdollisuuksia, sillä algoritmit suosittelevat käyttäjille heidän mielenkiinnonkohteisiinsa perustuvaa sisältöä, minkä vuoksi moni ei ole kuullutkaan näistä yhteisöistä.
Kaikki välineet, joilla voidaan edistää nuorten lukemista, ja sen myötä lukutaitoa, on otettava käyttöön, eli nyt myös sosiaalista mediaa on hyödynnettävä laajemmin. Nuorten lukemiseen vaikuttaminen on erittäin tärkeää, sillä monet tavat omaksutaan nuorella iällä. Toisaalta lukutaito on myös kansalaistaito, joka on välttämätön nyky-yhteiskunnassa. Lukukeskuksen esite “10 faktaa lukutaidosta maailmalla” (Lukukeskus 2015) osoittaa, että huono lukutaito on maailmanlaajuinen ongelma. Esitteen mukaan maailman kaikista yli 15-vuotiaista kuudennes on lukutaidottomia ja sekä kolmasosalla Yhdysvaltain väestöstä että joka viidennellä eurooppalaisella aikuisella on heikko lukutaito. Ja kuten Kokkonen uutisessaan mainitseekin, sama ongelma koskettaa myös suomalaisia.
Nykyään sosiaalinen media on merkittävä alusta vaikuttajille ja kirjailijatkin hyödyntävät sitä markkinoinnissaan. He järjestävät esimerkiksi videon välityksellä virtuaalitilaisuuksia, joissa voi päästä haastattelemaan kirjailijaa tai kuuntelemaan kirjaesittelyitä. Kirjailijat saattavat myös lähettää nuorille vaikuttajille ennakkokappaleita, jolloin he pääsevät ensimmäisten joukossa lukemaan uusia kirjoja ja julkaisevat niistä vastineeksi ennakkoarvosteluja – molemmat osapuolet hyötyvät. Tässä korostuu nuorten ja kirjailijoiden välinen vuorovaikutus sekä erityisesti nuorten vaikutusmahdollisuudet. Nuorten ottaminen mukaan osaksi markkinointia on kätevää, sillä he osaavat tavoittaa kohdeyleisön paremmin kuin esimerkiksi sanomalehdissä julkaistut kriitikkojen arvostelut. Moni kirja on myös nimenomaan noussut sosiaalisen median kautta suosioon, ja ulkomailla monista kirjakaupoista löytyykin esimerkiksi BookTok-hyllyjä, joista nuoret löytävät ajankohtaisia, valokeilassa olevia kirjoja.
Maailma.net-sivuston uutisessa tutkija Kaisa Leino toteaa myös lukemisen olevan asennekysymys ja erityisesti poikien tarvitsevan lukevia roolimalleja. Monet julkisuuden henkilöt kampanjoivat aktiivisesti lukemisen puolesta. Esimerkiksi Emma Watson suosittelee sosiaalisessa mediassa jatkuvasti kirjoja ja Oprah Winfreyllä puolestaan on oma kirjakerho. Tämä sosiaalisessa mediassa tehty työ lukemisen puolesta on merkittävää, koska nuoret ottavat vaikutteita ympäristöstään ja erityisesti ihmisistä, joita he ihailevat.
Sosiaalista mediaa on siis ajateltava työkaluna, jota sekä kirjailijat että lukijat voivat hyödyntää, ja alustana, jossa nuoret pääsevät vaikuttamaan, inspiroitumaan ja etsimään omaa yhteisöään. Nuorten on löydettävä lukuinto itse, ja tässä sosiaalisella medialla voi olla merkittävä rooli. Kaikki varmasti tietävät, että lukemisesta on hyötyä, mutta harvoin tämä tieto yksin sytyttää palavaa intoa avata kirjaa.
Tekstin on kirjoittanut Kunkun abiturientti talvella 2022 ÄI8-kurssilla.