johdanto: Mia Stenius
ylioppilaskokeen esseevastaus: Olivia Kivioja
Kuninkaantien lukion opettajana saan seurata vuodesta toiseen, miten fiksut ensimmäisen vuoden opiskelijat kasvavat lukioaikana ajatteleviksi ja kypsiksi nuoriksi aikuisiksi. Opiskelu kehittää sinnikkyyttä, stressin- ja ajanhallintaa sekä oppimisen ja ajattelun taitoja, joita harjoitetaan vain hieman eritavoin eri oppiaineissa. Jokaisen valmistuvan ylioppilaan kohdalla me opettajat olemme sitä mieltä, että te kodin tukijoukot saatte olla nuoristanne ylpeitä! Erityisesti tämän kevään ylioppilaat ovat suoriutuneet upeasti etäopiskelu- ja muista haasteista huolimatta, ja he ovat kehittäneet samalla resilienssiään niin, että selviävät varmasti tulevaisuudenkin opiskelu- ja työkentällä.
Lapsuus nähdään psykologiassa hyvin tärkeänä elämänvaiheena, koska moni loppuelämää koskeva skeema eli sisäinen malli muodostuu lapsuudessa. Aineiston esimerkkihenkilöillä kaikilla on ollut rankka lapsuus, mutta he ovat silti pystyneet saavuttamaan tavoitteitaan elämässä. Psykologiassa Erik H. Eriksonin teoria elämänkaaren kehitysvaiheista on hyvin sovellettavissa esimerkkihenkilöihin. Eriksonin teorian mukaan hyvin suoritettu kehitystehtävä antaa hyvän pohjan seuraavan kehitystehtävän onnistumiselle. Kuitenkin nuoruus on elämänvaiheena sellainen, jonka avulla voidaan muuttaa edellisten vaiheiden kehityksen suuntaa. Sen voidaan nähdä jopa korjaavan edellisten vaiheiden aikana syntyneitä ongelmia yksilön kehityksessä. Jokaiseen kehitystehtävään liittyy jollain tapaa yksilön suhde toisiin ihmisiin. Vauvaiässä käydään läpi perusluottamuksen kehitystehtävää, joka epäonnistuessaan johtaa epäluottamukseen ihmisiä kohtaan. Vauvan minuus, kuten ihmisen minäkuva myöhemminkin elämässä, rakentuu ja ottaa valtavasti vaikutteita siitä, miten häneen suhtaudutaan. Tärkein rooli on läheisissä ihmissuhteissa, kuten vanhempien tai muun hoitajan suhteessa. Vauvan kiintymyssuhteella hänelle läheisimpään hoitajaan nähdään olevan suuri vaikutus siihen, miten esimerkiksi aikuisuudessa kiintyy kumppaniinsa. Lapsuuden kiintymyssuhde voi olla turvallinen tai turvaton, joista turvattomat jaetaan vielä välttelevään ja ristiriitaiseen. Aikuisuuteen mennessä tai sen aikana kehittyvä kiintymistyyli saattaa usein seurata lapsuudessa kehittyneen kiintymyssuhteen laatua. Se selittää usein parisuhteen tiettyjä ominaisuuksia. Luottamus muihin ihmisiin vaikuttaa yksilön minäkuvaan. Kaikilla henkilöillä kerrottiin olleen joku läheinen hoitaja, mutta Oprah Winfreyn hoitaja vaihtui äidistä isoäitiin hyvin varhain, eikä se siksi ole mennyt yleisimmän kaavan mukaan. Myöskään Steve Jobs ei kasvanut biologisten vanhempiensa kanssa adoption vuoksi. Kiintymyssuhdetta tulee silloin tarkastella silloisessa hoivasuhteessa. Mikael Gabrielin ja Zlatan Ibrahimovićin kerrotaan kasvaneen vain äidin kanssa. Tutkimukset osoittavat, ettei hoitajan sukupuolella ole lapsen kehitykselle merkitystä ja yksi läheinen huoltaja riittää luottamuksen muodostumiseen. Sen lisäksi toisen vanhemman mielenterveydenhäiriöt ja sairaudet eivät vaikuta lapseen yhtä voimakkaasti, jos lapsen suhde toiseen vanhempaansa on läheinen ja turvallinen. On myös huomattu, että läheinen suhde äitiin voi suojata ihmistä esim. masennukselta, jos yksilöllä ei ole tätä vaikutusta estävää geeniä. Ihmisen fysiologinen perusta selittää muillakin tavoilla yksilön kykyä saavuttaa tavoitteitaan elämässä. Ihmisten hermostollinen perusta on erilainen ja kehittyy käytön myötä. Aivojen osien kehitys ja yksilöllisyys vaikuttaa mm. toiminnanohjaukseen, stressinsietokykyyn ja jopa mielenterveyteen. Toisilla voi olla parempi kyky selvitä rankan lapsuuden tuomista vastoinkäymisistä. Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua tilanteisiin, jotka voivat ylittää omat voimavarat. Geenien aktivoitumiseen taas vaikuttaa epigeneettiset tekijät, jolloin ihminen saattaa esim. sairastua tiettyyn sairauteen, jos hän altistuu tietyille ympäristötekijöille. Temperamentti on myös osa ihmisen fysiologista perustaa. Se tarkoittaa yksilön synnynnäistä tapaa reagoida. Vastoinkäymisten voittaminen voi riippua temperamentin laadusta, jolloin selviytyminen rankoissakin olosuhteissa on mahdollista. Lapsuudessa kehitystehtävien onnistuminen vaikuttaa itsetunnon rakentumiseen. Lapsen suorituksia aletaan myös mitata koulumaailmassa ja lasta kohtaan alkaa esiintyä vaatimuksia sääntöjen noudattamisesta ja vastuun kantamisesta. Se, miten lapsi esim. koulussa suoriutuu voi herättää hänessä esim. ahkeruuden tai alemmuuden tunteita. Lapsi alkaa tulla tietoiseksi niistä odotuksista, joita yhteiskunta ja perhe häneen asettaa. Lapsuudessa Ibrahimović aloitti jalkapallon pelaamisen. Hänelle jalkapallo on voinut harrastuksena alkaa tuomaan itsetunnolle vahvistusta omien pystyvyyskokemusten kautta. Hän on voinut saada jalkapallosta myös uuden sosiaalisen identiteetin. Muut pelaajat ovat muodostaneet hänelle oman sisäryhmän, johon kuulumisesta hän on voinut kokea ylpeyttä. Samastuminen muihin jalkapalloilijoihin on voinut antaa hänelle samoja unelmia kuin muilla jalkapalloilijoilla tai hän on voinut alkaa seurata mahdollisten idoliensa tapoja. Winfreyn ja Gabrielin lapsuudesta kerrotaan puolestaan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuminen. Tämä on varmasti vaikuttanut heidän tapaansa nähdä itsensä ja oman seksuaalisuutensa. Uhrin tuntema häpeä on voinut tehdä heille joidenkin kehitysvaiheiden läpikäymisestä raskaampaa. Seksuaalisuutta ja suhdetta läheisyyteen käydään läpi myöhemmissä vaiheissa, jolloin yksilö joutuu varmasti työstämään myös vahingollisia kokemuksia. Nuoruudessa Eriksonin mukaan on mahdollista joko rakentaa omaa identiteettiä tai joutua roolihämmennyksen valtaan, kun identiteettiin liittyvä kehitystehtävä ei varsinaisesti ratkea. Identiteettiin vaikuttavat samastumisen kohteet, ja ne antavat viitteitä ihailtavasta toiminnasta. Ibrahimovićin ja Gabrielin kerrotaan päätyneen nuoruudessaan rikollisuuden pariin. Heille rikollisuus on voinut herättää samastumista yhteiskunnassa, jossa sosioekonomisesti hyvässä asemassa oleviin vertaaminen on voinut herättää alemmuuden tunnetta. Gabrielin vuodet nuorisokodissa ovat vaikuttaneet esim. sosiaalisen tuen saamiseen ja vertaisten kanssa elämiseen. Sosiaalisen tuen saaminen ylipäätään on erittäin merkityksellistä kaikissa ikävaiheissa ja varsinkin hankalien vaiheiden aikana. Vertaisilla tarkoitetaan samassa kehitysvaiheessa eläviä muita ihmisiä. Nuoruudessa vertaisten rooli on hyvin suuri, ja alkava itsenäistyminen koetaankin osittain vertaisten kanssa jaettujen kokemusten kautta. Turvallinen ja identiteettiä selkeyttävä nuoruus voi korjata niitä hankalia kokemuksia, joita lapsuudessa on joutunut saamaan osakseen. Mikael Gabrielilla samastumisen kohde on voinut nuoruuden aikana siirtyä rikollisuudesta kohti rap-musiikkia. Sosiaalistuminen uudenlaiseen yhteisöön on voinut olla hänelle yksi korjaava liike myös henkilökohtaisen identiteetin rakentamisessa. Vuorovaikutus ympäristön ja yksilön välillä on vaikuttanut myös yksilön omaan identiteettiin. Yksilön piirteet voivat tulla ympäristön asettamalla tavalla julki. Kyseistä tapaa kutsutaan reaktiiviseksi vuorovaikutukseksi yksilön ja ympäristön välillä. Evokatiivisessa vuorovaikutuksessa yksilön ominaisuudet saattavat herättää ympäristössä tietynlaisia reaktioita, joihin yksilö itseään peilaa. Mikael Gabrielin henkilöhistoriaa sen enempää tietämättä voisi kuvitella, että hänen rikollisuutensa nuoruudessa on vaikuttanut siihen, millaisena tietyt auktotiteetit ovat hänet nähneet ja ilmaisseet tämän. Sen pohjalta nuori on voinut saada auktoriteeteista hyvin negatiivissävytteisen mielikuvan. Proaktiivinen vuorovaikutus vuorostaan tarkoittaa sitä, jossa yksilö itse valitsee tai päätyy tiettyyn ympäristöön. Steve Jobsin kerrotaan kiinnostuneen elektroniikasta ja tätä kautta hän on varmasti päätynyt ympäristöihin, joissa hän pääsee hyödyntämään kiinnostustaan ja aiheeseen soveltuvia vahvuuksia. Tähän perustuu esim. se, miten ihmisen piirteet alkavat iän myötä vahvistua. Ihminen valitsee itselleen ympäristöjä, joissa ominaisuudet pääset eniten käyttöön. Ympäristö voi vaikuttaa yksilön toimintaan myös mallioppimisen kautta, kun tietty toiminta omaksutaan toisen ja varsinkin samastumisen kohteen toiminnasta. Kaikki esimerkkihenkilöt ovat viimeistään aikuisuudessa alkaneet toimia tavoitteidensa saavuttamisen eteen. Eriksonin teorian mukaan aikuisuudessa käydään läpi kehitystehtävää, jonka onnistuessa ihminen kokee itsensä hyödylliseksi tai tuotteliaaksi. Tavoitetta kohti kulkeminen on voinut antaa esimerkkihenkilöille merkitystä ja tyydytystä elämään. Merkityksellisyys on voinut auttaa raskaampien vaiheiden kestämisessä. Teorian mukaan vaiheeseen voidaan liittää myös jonkunlaisen "jäljen" jättäminen itsestään. Ibrahimovićille kyseinen muistutus hänen olemassaolosta seuraaville sukupolville on ollut merkittävä ura jalkapalloilijana ja Mikael Gabrielille saman jäljen jättäminen on voinut olla puolestaan tekstissä mainittu Versus-albumi ja hänen koko muu musiikkiura. Jobs on vaikuttanut merkittävästi koko maailman digitalisaatioon kehittämällä puhelimia. Tavoitteiden saavuttaminen on voinut antaa henkilöille tietyn tyydytyksen elämässä, mutta se ei vielä takaa kokonaisvaltaista hyvinvointia elämässä, vaikka molempiin voidaankin pyrkiä osin samoilla keinoilla. Vaikea lapsuus voi näkyä ja todennäköisesti näkyykin elämässä jonkinlaisina käyttäytymismalleina, jotka ovat tuntuneet aiheuttavan vahinkoa tai joista on täytynyt oppia pois.