Procrastinating or productivity?
Ennen syyslomaa lähetin koulumme ykkösille kyselyn, jossa kartoitin tyypillisimpiä ongelmia ja negatiivisia seurauksia, joita he ovat havainneet liittyen lukio-opiskeluun. Yleisimpiin vastauksiin kuului stressi, unen- ja vapaa-ajan puute sekä ajanhallinnan ongelmat.
Ajanhallinta on oletettavasti ongelmista perustavin. “Kiire on huonoa organisointikykyä”, kuten isälläni on tapana sanoa. Oravanpyörä lähtee rullaamaan, kun aikataulutus on pielessä. Opiskeluun ei jää tarpeeksi aikaa, jolloin otetaan aikaa pois nukkumisesta. Tämä johtaa väsymykseen, jolloin oppiminen vaikeutuu ja samojen asioiden oppimiseen menee entistä enemmän aikaa. Näin kotonakin tehtäviin koulutöihin kuluu kauemmin aikaa, ja sitä menee vielä enemmän hukkaan. Kuvio on varmaankin tuttu meille kaikille.
Miten näihin ongelmiin sitten pystyisi vaikuttamaan? Hyvä alku olisi istua alas ja miettiä, mitä kaikkea arkeen kuuluu ja missä järjestyksessä näitä asioita priorisoidaan. Kalenteri on hyväksi todettu apuväline näin kiireisen lukio-opiskelijan arjessa, vaikka sitä ei varsinaisesti aikatauluttamiseen tai lukusuunnitelmien tekemiseen käyttäisikään. Sinne on hyvä merkitä kaikki tulevat tehtävät, etteivät ne pääse unohtumaan deadlinien lähestyessä. Uskaltaisin väittää, että me kaikki tiedämme sen tunteen, kun on unohtanut tärkeän asian, ja kaveri muistuttaa siitä 5 min. ennen määräajan umpeutumista, tai jopa määräajan jälkeen. Oli se sitten sanakoe tai ylioppilaskokeeseen ilmoittautuminen, olisi tältä yllätykseltä varmasti kiva välttyä. Pidä siis kirjaa koulujutuista ja palaa siihen aina silloin tällöin tarkistaaksesi, ettet ole unohtanut mitään.
Procrastination on sana, jonka Tom Tallgren opetti minulle 2. vuonna englannin kurssillaan. Se on sana, joka on meille kaikille vähintäänkin merkitykseltään tuttu: asioiden lykkääminen, laiskuus, vältteleminen, viivytteleminen jne. Tähän sisältyy niin Netflixin katsominen, kun pitäisi kirjoittaa esseetä kuin yllättävä siivousvimma matikan tehtävien odottaessa. Joskus on hyvä ottaa “iisisti” ja unohtaa koulu hetkeksi, tyhjentää pää. Toisaalta tämä ei saisi toistua liian usein. Seuraavaksi muutama vinkki tuon välttämiseksi.
1. Älä rankaise itseäsi procrastinoimisesta (uusi sana suomen kielen sanakirjaan, koen, että se puuttuu sieltä)
2. Jaa tekemiset pieniin eriin, niin niiden suorittaminen ei tunnu niin ylitsepääsemättömältä. :)
3. Koeta saada alta pois ajoissa, jotta välttyisit viime hetken deadline-paniikilta. Tee ainakin osa aiemmin, jolloin alku olisi jo tehty, eikä tarvitsisi kuin jatkaa vähän vielä.
4. Tee sopimus itsesi kanssa, että teet tarvittavaa asiaa tasan 15 min. Jos (ja kun) motivaatio syttyy, jatka ihmeessä! Aloittaminen on usein vaikein osa ja tyypillisin syy procrastinateamiseen, mutta sisäinen motivaatio löytyy usein jo muutaman minuutin aikana aloittamisesta!
4. Älä pyri täydellisyyteen (burnout osaa yllättää) “Aim for done over perfection”
5. Älä yritä saada 10 kaikista aineista – priorisoi!
6. Älä opiskele liikaa – käy välillä vaikka kävelyllä, nuku päikkärit tai laula karaokea Youtubessa, mikä ikinä onkaan mielekästä tekemistä! Muista myös nähdä kavereita – vaikka ihan nopeastikin. :)
7. Palkitse ja kehu itseäsi useammin! (oikeesti, you deserve it even tho you might think you don’t!!)
8. Kaveri joskus sanoi, että jos opiskelu tuntuu tylsältä, laita kynä hampaiden väliin poikittain (niin kuin koirat kantaa keppejä), ja kasvoissa aktivoituu samat lihakset kuin hymyillessä, jolloin hyvän olon hormoneja, kuten dopamiinia ja serotoniinia vapautuu, ja se ei ole enää yhtä tylsää! ;)
Ystäväni toi tietoisuuteni myös uuden näkökulman procrastinateamiseen liittyen: Procrastinoi oikein. Älä stressaa koko viikkoa ja päätä viimeisenä iltana alkaa tekemään tehtävää. Ajoita siis stressi kokonaan hetkelle, kun teet tehtävän, oli se sitten viimeinen ilta tai hieman aikaisemmin. Stressaaminen ilman mitään aikaansaamista on vain ajan tuhlaamista. Eli procrastinateaminen voi toimia, mutta se on syytä tehdä oikein. Silti pääosin suosittelen sen välttämistä. :D
Kuinka sitten unenpuute hoidetaan? Uni on niin aliarvostettu asia. Tuskin unenpuutetta täysin mitenkään hoidetaan, mutta voi unen laatua ja määrää kuitenkin aina parempaan päin saada. Voisin aloittaa vaikkapa sillä, että kofeiinia ei kannata juoda kovinkaan myöhään, eikä muutenkaan liikaa. Myös sykettä nostavaa toimintaa, esim. urheilu ja tietokonepelit, kannattaa välttää muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä kroppa käy ylikierroksilla, vaikka pitäisi rauhoittua. Päivän aikana urheileminen on taas todella suositeltavaakin, mutta rauhoittuminen illalla on tärkeää. Koulujutut olisi hyvä hoitaa niin, että esimerkiksi klo 20-21 eteenpäin saisi vain olla ja tehdä itselle mieluisia asioita, antaa kehon ja mielen levätä. Aina sanotaan myös puhelimen käytöstä, ja minäkin siitä nyt sanon, vaikka en koe sen lukeutuvan suurimpien ongelmien joukkoon. Älä käytä puhelinta ennen nukkumaanmenoa. :)
Todella äärettömän tärkeää on tunnistaa, milloin keho on saanut tarpeekseen ja tarvitsee kunnon palautumista. On hyvä pyrkiä pitämään edes yksi vapaapäivä viikossa, jolloin ei ole lainkaan velvollisuuksia. Saa nukkua “liikaa” ja maata sängyssä vaikka koko päivän niin halutessaan. Olisi kuitenkin hyvä pitää nukkumisessa jonkinlainen rytmi, niin säännöllinen, kuin suinkin pystyy. Ihanteellista olisi selvittää oma unentarve ja mennä nukkumaan ja herätä joka päivä samaan aikaan. Kuulostaa vaikealta, mutta kannattaa mahdollisuuksien puitteissa kokeilla! Keho tarvitsee rutiinia tuottaakseen melatoniinia ja kortisolia oikeaan aikaan, jolloin vireystaso on mahdollisimman paljon ajasta tilanteeseen sopiva.
Yhdeksi tärkeimmistä unenpuutteeseen johtavista syistä koen stressin ja siitä aiheutuvat seuraukset. “Älä stressaa”, aina sanotaan. Jep, if it only was that easy.
Stressi ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia. Lyhytaikainen stressi parantaa suorituskykyä, ja auttaa mm. astumaan kynnyksen, jossa lukee “procrastination”, yli. Toisaalta pitkäaikainen stressi puolestaan koituu helposti ongelmaksi, kun on jatkuvasti paineen alla ja deadlinet lähestyvät. Stressihormoni eli kortisoli on hereilläolohormoni. Kun stressaat, keho tuottaa kortisolia (melatoniinin vasta-aine), josta voi aíheutua uniongelmia. Pitkäaikaisella eli kroonisella stressillä on myös vakavia fyysisiä vaikutuksia, kuten riski sydänsairauksiin tai diabetekseen. Seuraa listaus, kuinka löysätä stressin kiristämää köyttä.
1. Ennakoi. Ota huomioon kaikki tehtävät asiat, tee ajossa, vältä viimeiseen iltaan jättämistä.
2. Urheile päivällä, päästä höyryjä, endorfiinit tulille!
3. Tee koulutehtävien lisäksi itsellesi mielekkäitä asioita (urheilu, musiikki, Netflix, käsityöt, ruoanlaitto jne) ilman omantunnon tuskia.
4. Suosi power nap:eja iltapäivällä. Nuku 10-30 min, älä enempää, muuten heräät väsyneenä. ;*
5. Vietä aikaa perheen ja ystävien kanssa, älä pode huonoa omaatuntoa!!
6. Naura! Katso vaikka stand up:ia tai lue puujalkavitsejä. :) Tai vietä aikaa hauskojen kavereiden kanssa.
7. Nuku. Nuku, nuku, nuku! Mikäli se tarkoittaisi joskus läksyjen tai harjoitusten jättämistä, nuku.
8. Älä nauti liikaa kofeiinia. Liiallisesta käytöstä voi aiheutua ahdistusta ja stressiä.
9. Pureskele purkkaa tai hanki stressipallo (semmoisen lumipallolta tuntuvan voi tehdä itse kotona täyttämällä ilmapallon perunajauholla!)
10. Opi sanomaan ei. Älä haali itsellesi liikaa tehtäviä, vaikka saattaisit pitääkin niiden tekemisestä. Liika on aina liikaa.
11. Läheisyys. Halaa kaveria tai äitiä päivittäin. Positiivinen fyysinen kontakti tuottaa oksitosiinia ja laskee kortisoliarvoja (kortisoli on stressihormoni).
12. Syö terveellisesti. Vaikka tällä ei suoranaisesti olekaan vaikutusta stressiin, suosittelen vahvasti. Nimittäin syödessäsi terveellisesti, kehosi voi paremmin, olet todennäköisesti energisempi ja olo tuntuu kevyeltä. Stressi lievittyy, kun keho voi hyvin.
13. Älä kuitenkaan väkisin syö liian terveellisesti tai kiellä itseltäsi herkkuja: Jos tekee silloin tällöin mieli herkutella, syödä suklaata tai pulla jos toinenkin, anna mennä!! You deserve it! <3
Tiivistääkseni tähän loppuun: Muista nukkua, koeta ylläpitää säännöllistä rytmiä. Ennakoi ja pidä ylhäällä kaikki tehtävät. Muista rentoutua välillä, jätä aikaa koulun ohella myös kaikille kivoille asioille, kuten läheisille, harrastuksille ja Netflixille. Koeta saada positiivisia kokemuksia, ja kehu itseäsi!
Muistutuksena vielä: en ole ammattilainen, vaan tavallinen opiskelija, aivan kuten sinäkin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kaikki sanomani ole absoluuttista totuutta, vaan tietty mediakriittisyys on suositeltua. :) Toivottavasti vinkeistä oli edes jollekin, edes hieman apua. Tsemppiä!! <3
Jonna Ryönänkoski
29.11.2019
Lähteitä: